KIINTYMYSSUHTEESTA
Vastasyntyneestä vauvasta alkaen meillä on tarve turvallisuuteen ja se saa vauvan kiinnittymään ja kiintymään henkilöön, joka vastaa vauvan tarpeisiin toistuvasti. Kyse on biologiasta ja kiinnittyminen hoitajaan on vauvan eloonjäämisen kannalta ratkaisevaa.
Kiintymyssuhdemallin isänä pidetään John Bowlbya, jonka luoman teorian mukaan vauvan ja hänen hoitajansa välisellä suhteella on vaikutus vauvan myöhempään elämään. Kiintymyssuhdeteoriassa on kysymys vanhemman luomasta pysyvästä turvallisuuden ilmapiiristä ja systemaattisesta ja samanlaisena pysyvästä reagoinnista vauvan tarpeisiin
MITEN VANHEMPI VOI TOIMIA TUKEAKSEEN KIINTYMYKSEN TUNTEIDEN HERÄÄMISTÄ JO RASKAUSAIKANA?
Prenataalinen kiintymys alkaa kehittyä jo raskauden aikana, jolloin äiti luo suhdetta syntymättömään lapseensa omien vanhemmuuteen ja äitiyteen liittyvien mielikuvien ja kokemusten pohjalta. Meillä jokaisella on tästä kokemus lapsen roolissa ja nyt ne siirtyvät, usein tiedostamattomina, omaan vanhemmuuteemme.
Koko raskauden ajan äiti muodostaa tunneperäisiä mielikuvia vauvasta, ulkonäöstä, temperamentista ja vanhemmat yhdessä miettivät vauvalle nimeä. Äidille on hyvin tärkeää saada nähdä vauva myös ultrakuvissa, koska kuvat tekevät raskaudesta todellisen, auttaen edelleen kiinnittymään vauvaan vahvemmin. Äiti tukee kiintymyksen kasvamista kosketellessaan vatsaansa, jutellessaan ja laulaessaan vauvalle sekä ollessaan kumppaninsa hellyydenosoitusten ja vatsan silittelyn kohteena. Äidin kokonaisvaltainen hyvinvointi ja rentous tukevat rakkaushormoni oksitosiinin erittymistä ja pitävät samalla stressihormoni kortisolin määrän veressä mahdollisimman pienenä. Riittävä oman ajan ottaminen, liikunta, rentoutuminen, meditointi, mielikuvaharjoitteet, hieronta (sekä itse tekemänä vauvavatsan hieronta että kumppanin toteuttama äidin hieronta) ja riittävä valmistautuminen maailman suurimman ihmeen syntymään auttavat äitiä pysymään oksitosiinihuuruissa.
POSTPARTUM ELI LAPSIVUODEAIKA
Syntymän jälkeen vauva ja äiti elävät vielä täysin symbioottisesti ensimmäiset 6 (-12) viikkoa. Siitä syystä tätä aikaa kutsutaan neljänneksi raskauskolmanneksi. Minusta tuo kuvaus on kaunis ja kertoo siitä, miten vauva elää synnyttyään edelleen kohtulaisen elämää. Syntymän jälkeiset päivät ovat herkkää ihmettelyä, tutustumista ja vauvan tutkimisen aikaa. Aikaa kutsutaan myös lapsivuodeajaksi, sillä äidin tulisi tällöin saada lupa keskittyä vain ja ainoastaan pesimään vastasyntyneensä kanssa. Äidin ainoa tehtävä on pitää huolta vauvan tarpeista ja kumppanin tehtävä on pitää huolta äidistä. Ihokontaktissa vauva voi olla vain vaippasillaan äidin iholla ja harjoitella imemistä rinnalla. Tiheä imettäminen, vauvan ihon haisteleminen, koskettaminen, hyväily ja suukottelu lisäävät äidin oksitosiinin erittymistä auttaen maidon nousemista. Oksitosiini toimii myös rakkausliimana vahvistaen äidin ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta.
Äidin keho käy läpi useita peräkkäisiä ja intensiivisiä muutoksia: hedelmöittyminen, raskaus, synnytyksen käynnistyminen ja synnytys, synnytyksestä toipuminen, maidon nouseminen ja imetyksen käynnistyminen. Äiti saattaa kokea, ettei hänellä ole kehoon määräysvaltaa, vaan se toimii ulkoisten käskyjen varassa, hormonien ottaessa vuorollaan äidin kehon valtaansa. Myös stressitaso saattaa välillä kohota korkeaksikin yövalvomisen, imetyksen tai äitiyden herättämien tunteiden takia.
Lue lisää kotisivuilta tulevaan vanhemmuuteen suunnatuista palveluistamme.
TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE
Turvallinen kiintymyssuhde on perusta myös meidän aikuisten toiminnassamme ja kyvyssämme muodostaa, solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Kiintymyssuhteen vastavuoroisuus toimii pohjana lapsen kielenkehitykselle ja tunnetaidoille ja näiden taitojen avulla lapsi harjoittelee sosiaalista vuorovaikutusta erityisesti kaverisuhteissaan päivähoidossa ja koulussa. Turvallisesti kiinnittyneistä lapsista kasvaa usein itsetunnoltaan vahvoja ja resilienttejä. Resilienssi on mielen joustavuutta ja ponnahduskykyä nousta takaisin pettymyksen jälkeen. Resilientillä ihmisellä on myös toiveikkuuden taitoa, uskoa itseensä epäonnistumisten jälkeen ja kykyä asettaa itselleen uusia tavoitteita pettymyksen jälkeen.
Vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteeseen voi vaikuttaa myönteisesti vahvistaen missä elämänvaiheessa tahansa, sillä korjaavilla kokemuksilla on onneksemme suuri merkitys. On kuitenkin hyvä ymmärtää, mistä oma käyttäytyminen tai haasteet parisuhteessa voivat johtua. Ja muistaa, että muutos on aina mahdollinen! ?
Olet ihme ?
Sinä olet ihmiseksi rakastettu ?
