Kun koti ei olekaan turvasatama ⚓️?

Pandemian aiheuttamassa poikkeustilassa ihmisiä kehotetaan pysymään suojassa, turvassa omassa kodissa. Välttämään perheen ulkopuolisia kontakteja, tekemään etätöitä, huolehtimaan lasten etäkoulunkäynnistä, hoitamaan alle kouluikäiset lapset kotona ja turvaamaan omien kenties riskiryhmään kuuluvien vanhempien terveyttä välttämällä tapaamisia ja kokoontumisia.

Mutta mitä, jos kotona oleminen onkin suurin mahdollinen uhka? Entä miten vaikuttaa se, jos perheen tilannetta ei kukaan pääsekään välillä tarkistamaan? Kun toisen vanhemman ei tarvitsekaan poistua kotoa. Kun lapset eivät enää käykään koulussa ja hoidossa, eikä kukaan perheen ulkopuolinen jututa lapsia, havainnoi yleistilaa ja tee huomioita.

Normaalin arkirytmin ja struktuurin rikkoutuminen voi olla osalle perheistä uhka monella tasolla.

On perheitä ja koteja, joissa lapset saavat yhden varman lämpimän aterian päivittäin hoidossa tai koulussa. On lapsia, joiden keskittyminen ei riitä normaaliarjessa maanantai-aamuisin opiskeluun nälän kurniessa vatsassa. Perheissä oikeasti lasketaan rahan riittävyyttä nyt, kun ruokaa pitäisi keittää kahdesti päivässä.

Erityislapsiperheissä ollaan ehkä kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa. Poikkeustilanteen arkistruktuurin rikkoutuminen haastaa jo ennestään haastavasti käyttäytyvän ja joustamattoman lapsen tai nuoren. Tauolla olevat kuntouttavat ja perhettä tukevat palvelut kuormittavat entisestään äärirajoilla toimivia vanhempia.

On perheitä, joissa vapaat, joulunpyhät ja kesälomat kriisiyttävät elämän, muuttaen perheen yhteisen ajan koskaan loppumattomaksi helvetiksi.

On perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat joutuneet lomautetuksi tai menettäneet yrityksensä kassavirran kokonaan. Huoli toimeentulosta on suuri.

On perheitä, joissa väkivallan uhka on jatkuvasti läsnä. Pariskuntia, joilla suhde on päättymässä eroon. Lohduttamassa tilanteessa tilanteet saattavat eskaloitua väkivallan käyttöön, vaikka sitä ei olisi perheessä aiemmin ilmennytkään.

Kouluun, harrastuksiin ja töihin lähteminen  on tarjonnut monelle henkireiän ja paikan, jossa saa hetkeksi unohtaa kodin huolet ja turvattomuuden. Työ itsessään saattaa olla päihdeongelmaiselle pelastus ja suurin motiivi hillitä alkoholin käyttöä. Lomautetulla tai kotoa käsin työskentelevällä tilanne saattaa riistäytyä käsistä.

Uupuminen lisää suoraan tai välillisesti lasten kaltoinkohtelua ja välinpitämättömyyttä. Ongelmat kasautuvat ja stressiä, huolia, alakuloisuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistusta hoidetaan päihteillä. Seinät alkavat kaatua päälle ja kehä on valmis. 🆘

Yhteisöllisesti jokaisen apu on merkityksellistä. Ellemme voi auttaa suurissa kysymyksissä, voimme aina soittaa ja kysyä kuulumisia. Kysyä ja kuunnella. Kuunnella kiireettömästi ja aidosti. Välittää. ❤️

Koska jokainen on ihmiseksi rakastettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *