Perhearkeemme on muuttanut aivan uudenlainen sanasto: poikkeustila, rajoitukset, muutokset arkirutiineissa, urakkamuotoinen työskentely, viikkosuunnitelmat, oman työpisteen vaihtuminen kotiin, etätyö, itseohjautuvuuden vaatimus, toiminnanohjauksen haasteet, kuormittuminen, voimattomuus, motivaation puute, harrastus- ja viriketoiminnan taukotila, yliannostus perheen yhdessäoloa samassa tilassa, huoli, stressi, pelko, ahdistus, poikkeustila, pandemia, korona, sairastuminen, kuolema, globaali hätätila.
Nämä ajan haasteet koskettavat meistä jokaista. Suhtautumisemme ja reagointitapamme vaihtelevat suuresti riippuen luonteestamme, temperamenttipiirteistämme, aiemmista kokemuksistamme, traumoistamme, ympärillämme olevien ihmisten reagoinnista, altistumisesta ammatistamme ja läheistemme ammatissa.
Neurokirjon lasten ja nuorten tapa reagoida muutokseen
Entä neurokirjon oireiden kanssa elävät lapset, nuoret, aikuiset sekä nepsylasten vanhemmat? Nepsy-ihmiset, joilla oirekuvan mukaisesti stressi arjen struktuurin muutoksesta nousee ja kuormittuminen sekä jumiutuminen poikkeustilanteissa lisääntyvät suuresti. Tiedämme, että monissa perheissä, erityisesti yksinhuoltajaperheissä, lapsen nepsypiirteet koettelevat vanhemman tai vanhempien turnauskestävyyttä hyvin voimakkaasti. Perheet jäävät hyvin yksin, koska ohjatut harrastustoiminnat ja osa terapioistakin jäivät tauolle, määrittelemättömäksi ajaksi. Isovanhempia ja verkostoa ei voida käyttää apuna poikkeustilan takia. Nepsylapsi tai -nuori ei välttämättä myöskään kykene ymmärtämään tai hyväksymään vanhempiensa rakkaudesta kumpuavia rajoituksia itsensä parhaaksi.
Meillä on koululaisissa sekä nentti- että nepsylapsia ja -nuoria, jotka ovatkin huokaisseet helpotuksesta koulujen sulkeuduttua. Ei ärsyketulvaa äänistä, ihmispaljoudesta, hajuista ja sosiaalisista kontakteista. Ei kiusaamista tai sosiaalisten jännittävien kohtaamisten pelkoa. Vaan vapauttava lupa olla ja opiskella kotona. Lapsia ja nuoria, jotka heräävät aamuisin pirteinä ja motivoituneina aloittamaan etäopiskelun annettujen ohjeiden mukaan. Oppilaita ja opiskelijoita, jotka saavat nyt mahdollisuuden näyttää, mitä he oikeasti osaavat ja mille tasolle he yltävät. Kun ei tarvitse jännittää kouluun menoa, aistiärsykkeiden poistuessa kuormittumisen ja stressin taso laskee inhimilliselle tasolle. Monella ehkä ensimmäistä kertaa sitten koulunkäynnin aloittamisen.
Poikkeustilassa riittää, kun teemme parhaamme. Nyt on pakko ja toisaalta lupa asettua ja pysähtyä. Pysähtyminen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan saattaa herättää myös epävarmuuden tunteita, teemmekö oikein ja osaammeko toimia oikealla tavalla? Armollisuus itseä kohtaan ja omasta kokonaisvalataisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovatkin päivän tärkeimpiä teemoja. Nyt jos koskaan saamme toistaa itsellemme, että olemme riittäviä sellaisenaan.
Sinä olet tarpeeksi.
Kaikesta poikkeustoiminnasta, varoituksista ja rajoituksista huolimatta maailma on kaunis paikka. Huolistamme huolimatta aurinko nousee joka aamu. Kaikesta pelosta huolimatta muuttolinnut lentävät Suomeen, asettuvat aloilleen ja livertävät pesänrakennuspuuhissaan. Luonto reagoi kasvavaan valon määrään ja vihreys, uudesta elämän alusta muistuttava väri, lisääntyy. Luonto tarjoaa meille pysyvyyttä ja turvallisuutta vastapainoksi poikkeustilalle. Luonnon muutoksia seuraamalla pysym,me uskossamme vahvoina, että etenemme varmasti kohti tulevaa. Ajanjaksoa, jolloin tämä kaikki rauhoittuu.
This too shall pass
On tärkeää, että säilytämme luottavaisen, rauhallisen ja toiveikkaan suhtautumisen tulevaisuuteen. Erityisesti lapsille ja nuorille kerromme totuuden juuri sen kokoisina annoksina, kuin he ottavat vastaan. Opetamme suhtautumaan oikein ja suojatumaan ohjeistuksen mukaan, mutta emme jaa heille omia huoliamme tai pelkojamme. Sen sijaan luomme turvallisuutta ja opetamme luottamaan tulevaisuuteen.
Ei ole mitään hätää, tämä menee ohi. Ei huomenna, ei ensi viikolla, mutta se menee ohi. Ja me voimme oppia tästä prosessista jotain suunnattoman arvokasta, joka tulee tuoda esiin ja jonka voimme ottaa käyttöön arjen jälleen normalisoituessa.
Presidenttimme Mauno Koiviston (1923-2017) sanoin:
”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Tarvitessanne keskusteluapua tai -tukea, otan vastaan asiakkaita nepsy-valmennukseen ja nepsuvanhempainohjaukseen etäyhteydellä. Tuen etäyhteydellä tarvittaessa myös nepsy-oppilaan oppimista yksityisopetuksena erityisopettajan ammattitaidolla.
Ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta pääset lukemaan lisää tästä. https://ihmiseksirakastettu.fi/ratkaisukeskeinen-neuropsykiatrinen-valmennus/
Sinä olet ihmiseksi rakastettu.
