Me ihmiset olemme upeita ja monimutkaisia psykofyysisiä kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme olemassa fyysisinä kehoina, tietoisena ja alitajuisena mielenä, tunteina ja aivojen ohjaamina ajatuksina. Näiden neljän tason välillä on vahva yhteys ja jokainen näistä vaikuttaa kaikkien muiden kolmen toimintaan joko vahvistaen tai heikentäen.
Holistisen hyvinvoinnin taustalla on siis vahva yhteys kehon, mielen, ajatusten ja tunteiden välillä. Blokki tai tukos yhden alueen energian vapaassa virtaavuudessa aiheuttaa kuormitusta kaikille muille eli kolmelle tasolle. Nämä näkyvät toimintakyvyn alentumana mielen ja/tai kehon terveydentilassa ja toimintakyvyssä, henkilökohtaisena kokemuksena onnellisuudesta, kiitollisuudesta sekä elämän merkityksellisyydestä ja mielekkyydestä.
90 sekuntia
Tunteen viriämiseen liittyvä tapahtumasarja on automaattinen ja hyvin nopea. Aistien kautta saapuva ärsyke kuljettaa viestin aivoissa hurjaa vauhtia eteenpäin.
Koko tunteen biologinen kesto on 90 sekuntia eli puolitoista minuuttia. Tänä aikana kemiallinen tunnereaktio viriää, kasvaa, kulkee kehon läpi ja poistuu kehosta. Kun ymmärrämme haastavalta tuntuvienkin tunteiden syntymekanismin ja elinkaaren, meidän on helpompi sietää hetken epämukavuutta vahvan tunnekaappauksen aikana, kun ymmärrämme kemikaalimyrskyn hellittävän pian.
90 sekunnin ajan voimme käyttää pysähtyen tunteen äärelle. Tänä aikana tunteen voi tunnistaa, tervehtiä, sanoittaa, sietää ja lopulta hengitellä pois. Mikäli vahva tunnetila kestää kauemmin kuin puolitoista minuuttia tai päälle jää päiviä kestävä kestojurnutus, alitajuntamme pitää tunnetta elossa ylimääräisellä negatiivisella huomiolla ja itsesääliin vaipuvilla ajatuksilla.
Tämän 90 sekunnin aikana olemme hyvin herkkiä reagoimaan tunteeseen yli- tai alitasolla. Tunne- ja nepsyvalmennuksessa opetan asiakkaat ennakoimaan ja huomaamaan vahvan tunteen lähestymisen tunnistamalla kehossa nousevia viestejä. Saatat ennen saapuvaa tunnetta aistia sydämen sykkeen tai hengitysrytmin kiihtymistä, kuristavaa tunnetta kurkussa, hampaiden yhteen puremista, kämmenten hikoilun, perhosia vatsassa tai lamaantuneen tunteen leviämisen kehossa.
Tunnekaappauksen aikana
Valmennusasiakkaiden kanssa nimeän tämän hetken aivojen eli komentokeskuksen totaaliseksi sähkökatkokseksi. Valojen sammuttua ihminen usein menettää kyvyn ohjata omaa tunnekaapattua kulkuneuvoaan. Reaktioiden sääteleminen on vaikeaa ja hän ajautuu tilanteisiin, joissa tunteet ottavat ohjat ja ihminen joutuu apukuljettajan paikalle. Nyt on pysähdyttävä ja hälytettävä paikalle huoltomiehet.
Puolentoista minuutin ajan huoltoajan harjoitellaan pysymään rauhallisina, hengittämään ja rentoutumaan. Itselle voi myös puhua lempeästi rauhoitellen, kannustaen ääneen: ”Tämä on pian ohi! Sinä selviät tästä. Keskity hengittämiseen!”
Uusien asioiden oppiminen edellyttää aina harjoittelua, joten muutamien yritysten jälkeen turhautuminen on liian aikaista. Harjoittelu tuottaa lopulta aina tulosta ja sinäkin kykenet nauttimaan tasapainosta ja kannattelusta tunteiden maailmassa!
Massiivisen aivoverenvuodon kokenut ja siitä kuntoutunut aivotutkija Jill Bolte Taylor kertoo tunteesta kemiallisena reaktiona kirjassaan My stroke of insight.
Tarttuvat tunteet
Ärsyttää, suututtaa, hävettää, pelottaa. Naurattaa, innostaa, jännittää, itkettää.
Olet varmasti huomannut, miten paljon ympärilläsi olevien ihmisten tunnetilat vaikuttavat sinuun. Tunnistat hurmosmaisen riemun esim. suomalaisen urheilijan voittaessa kultaa. Yleisössä koemme suurta sielujen sympatiaa ja halaamme estoitta ventovieraita.
Jos positiiviset tunteet leviävät, vielä vahvemmin tarttuvat kielteiset tunteet. Jo tämän postauksen kirjoittamisen alussa huomasin, että suomen kielessä on paljon enemmän kielteisen tunteen ilmaisuja. Johtuisiko se siitä, että haastavat tunteet häiritsevät ja haittaavat elämää niin paljon enemmän vaikuttaen toimintakykyyn ja mielialaan laskevasti?
Kielteisellä tunteella, vaaran havaitsemisella ja kyvyllä epäillä ympäristön merkkejä, on toki ollut eloonjäämisen kannalta positiivista tunnetta suurempi merkitys.
Vuorovaikutuksessa ja yhteydessä toisiin ihmisiin
Tunteet ovat energiaa ja jatkuvasti läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Meille on luontaista mukauttaa omaa käyttäytymistä toisen ele- ja liikekielen mukaan. Samauttaminen synkronoi tunteiden lisäksi aivotoiminnan samoille aalloille. Tunnistat positiivisen vangitsevan vetovoiman ja halun viettää jonkun seurassa aikaa, kun taas toisen kielteinen energia nostaa karvat pystyyn ja ohjaa sinua välttämään kohtaamisia.
Meidän omat tunnesäätelytaitomme määrittävät sen, miten tunteet ympärillämme läpäisevät omat henkilökohtaiset rajamme eli osaammeko erottaa toisten tunteet omistamme. Erityisherkälle tai neuropsykiatrisesti oireilevalle runsaana rönsyävät tunteet aiheuttavat suuria haasteita, sillä omien rajojen läpäisevyys tai tunnesäätelyn vaikeudet vaikeuttavat tunteiden tunnistamista ja sietämistä. Vahvojen ja negatiivisten tunteiden tarttuminen muodostaa negatiivisen kommunikaation kehän. Tämä lisää stressiä ja kuormittaa parisuhdetta, vanhemmuutta tai työyhteisön toimintakulttuuria silloin, kun negatiivisuus, toivottomuus, katkeruutta, syyllistäminen ja viha ovat jatkuvasti läsnä.
Omaan oloon voi vaikuttaa hakeutumalla niiden ihmisten pariin, joiden hyvä energia tarttuu. Samantahtisuus saa sydämet sykkimään samaan tahtiin ja aivot synkronoitumaan samoille aalloille.
Yksinkertaisesti hymy tarttuu!
Elätkö pomona vai tunteiden armoilla?
Tunteet kuuluvat elämään kaikkine väreineen ja sävyineen. Ne saavat kehon oireilemaan ja kipuilemaan ja voivat olla vahvuudessaan lamaannuttavia tai raskaita kokea ja kantaa. Toisinaan positiiviset tunteet kannattelevat ja johdattavat meidät läpi vaikeiden tapahtumien ja aikojen.
Aiemmin tekstissäni pohdin tunteiden tarttuvuutta. Sen ansiosta hakeudumme niiden ihmisten äärelle, jotka aidosti ovat meidän heimoamme, omia ihmisiämme. Jaettu suru ja huoli puolittuvat välittävän läheisen seurassa ja suurikin riemu ja ilo kasvavat eksponentaalisesti.
Näiden tunteiden ja värien kaikkien sävyjen kanssa eläminen voi olla myös ahdistavaa, jos tunnesäätelytaidot eivät ole kehittyneet riittävän vahvoiksi. Tunne oman elämän hallittavuudesta kasvaa, kun saa tunteen omasta ohjaustaidosta kuljettaa omaa kaarnalaivaa kaikkien kivien ja karikkojen välistä.
Ellei omat ohjaustaidot ole riittävät myrskyävälle merelle, arvaat varmaankin, mitä kaarnalaivalle tapahtuu? Miten kaunis kaarnalaiva jää korkeiden aaltojen armoille ja painuu vaakasuoran puhaltavan tuulen voimasta yhä syvemmälle ulapalle.
Tunnesäätelytaidoissa kehittyminen
Jokaisella ihmisellä, lapsella ja aikuisella, on oikeus saada elää tasapainoista elämää ja onneksi tunnetaitoja voi harjoitella ihan koko elämän ajan. Asiakkaiden kanssa mietimme usein keinoja, joilla omaa elämänhallinnan tunnetta vahvistetaan. Ja miten hän voisi saada kokemuksen siitä, että seisoo kaarnalaivansa kannella kädet vahvasti ruoriin kiinnittyneinö ja katse suunnattuna kohti ulappaa. Kohti omaa tulevaisuutta.
Rakkauteen, onnellisuuteen ja iloon liittyvät tunteet on helppoa ottaa vastaan ja heittäytyä näiden aaltojen vietäväksi. Vain harvoin meillä on syytä pyristellä vastaan. Vahvoja, yllättäviä ja kielteisiä tunteita osaamme odottaa, jännittää, pelätä ja vältellä aiempien kokemustemme perusteella. Elämän aikana jokainen meistä on harjoitellut saapuvien ja heräävien tunteiden vastaanottamista paljon. Jos psykofyysisen kokonaisuuden, eli sinun, lävitse kulkee päivittäin 60000-80000 ajatusta, ja jos edes murto-osaan liittyy tunnistettava tunne, voit ihmetellen laskea sinun päivittäisten tunteiden määrää.
Tunnesäätelytaidot sisältävät useita vaiheita, jolloin ensimmäisenä harjoitellaan tunteen tunnistamista kokonaisvaltaisesti omassa kehossa ja mielessä. Sen saapumista ja heräämistä sekä kehon lähettämiä viestejä ENNEN tunteen heräämistä. Viisas kehomme nostaa saapuvan tunteen esiin viesteinä. Viesti pyytää pysähtymään hetkeen ja tilaan, suuntaamaan huomion kehoon ja kiinnittämään tarkkaan huomiota viestin sisältöön.
Harjaantuessamme tässä taidossa opimme pysähtymään tunteen äärelle, aistimaan ja sietämään sen tuottamaa epämukavuutta luottaen sen ohikiitävyyteen. Tämä kestää vain 90 sekunnin ajan ja tuon ajan meistä jokainen voi pystyä hallitsemaan.
Tunteiden mallintaminen kasvatussuhteessa omille tai ryhmän lapsille
Arvatenkin on tärkeää, että lapset saavat oppia mallista ja ympäristöstä tunnesäätelyä arkisissa tilanteissa. Miten aikuinen itse voi tukea lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymistä?
Tämä on helppoa! Omaa tunnesäätelykykyä joutuu harjoittelemaan koko elämänsä, koska tunteiden värit ovat välillä ilotulitusta arjen haastavissa tilanteissa. Omia tunteita ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä juuri tämä mallintaminen ja tunteiden tuominen osaksi elämää on avain hallitumpaan ja tasapainoisempaan elämään.
Lapselle voi jo hyvin pienestä sanoittaa:
- ”Kiukuttaako sinua?”
- ”Oletko surullinen?”
- ”Oletko väsynyt/nälkäinen/janoinen?”
- ”Huomaatko, miten iloiseksi sinä tulit, kun…”
- ”Harmittaako sinua, kun leikit piti lopettaa?”
- ”Oletko onnellinen?”
Samalla tavalla omia tunteita voi normalisoida sanoittaen ja selittää lapselle, mistä tunteet syntyvät:
- ”Äitiä/isiä harmittaa, kun meille tuli kiire ja puhuin sinulle tiukasti!”
- ”Äitiä/isiä väsyttää kovasti ja sen takia en…”
- ”Olen niin ylpeä sinusta! Sinä olet maailman ihanin!”
- ”Äiti/isi on maailman onnellisin, kun juuri sinä olet oma lapseni!”
- ”Äiti/isi on niin iloinen, että tämä nauraminen ei lopu lainkaan!”
- ”Olen surullinen ja siksi minua itkettää”.
Vanhemmuus ei ole helppoa, eikä täydellistä vanhempaa ole olemassakaan. Harjoitellaan vaan lisää, sillä siihen meillä on koko elämä aikaa!